*

Sauli Ahvenjärvi Henkilökohtaisia kannanottoja ajan ilmiöihin ja tapahtumiin

Kunnat tuulivoiman väliinputoajia

Tänään eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin tuulivoimasta ja sen kannattavuudesta. Valtion tuulivoimalle maksama syöttötariffi merkitsee varmaa tuottoa tuulivoimayhtiöille. Tämä on saanut monet takajaloilleen, aiheestakin. Kun Vanhasen hallitus aikoinaan linjasi tätä asiaa, se lupasi uusille tuulivoimainvestoinneille taloudellista tukea 12 vuoden ajaksi. Tämä toteutettiin syöttötariffin muodossa. 

Tuulivoiman tukea on perusteltu sillä, että näin edistetään uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon rakentamista ja tasoitetaan puhtaan energian takamatkaa suhteessa halpaan öljyyn ja kaasuun. Mutta ne tavalliset kuntalaiset, joiden takapihoilla propellit pyörivät ja jotka kärsivät tuulivoimarakentamisen haitoista, eivät pääse hyötymään tästä järjestelystä millään tavalla. Tuulipuistoihin liittyy haittoja, joita ovat mm. lisääntyvä melu, maiseman tärveltyminen ja kiinteistöjen arvon aleneminen. Ei ole ihme, että paikallisissa asukkaissa herättää erityistä närää syöttötariffin avulla hankittujen voittojen valuminen ulkomaisille tuulivoimayhtiöiden omistajille. Myös tuulivoimaloiden rakennuttajat ovat joissakin tapauksissa ulkomaisia toimijoita.

Tuulivoimarakentamisen yleistason kaavoitus kuuluu maakunnille. Yksityiskohtaisemmasta kaavoituksesta ja rakennusluvista vastaavat kunnat. Miten tuulivoimarakentaminen kannattaa kuntia taloudellisesti? Kunta kerää tuulivoimasta merkittävimmät tulonsa kiinteistöveron kautta, josta valtuustot päättävät eduskunnan myöntämien ylä- ja alarajojen puitteissa. Kunnan valtuusto päättää myös voimalaitosten veroprosentin, joka on enimmillään 2,85% kiinteistön laskennallisesta arvosta. Mielenkiintoista kuitenkin on, että tuulivoimaa ei veroteta tällä prosentilla, vaan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, joka on tavallisesti alle prosentin luokkaa. Tämä johtuu siitä, että kiinteistöverolain mukaan vesi- ja tuulivoimalaitokseen, jonka nimellisteho on enintään 10 megavolttiampeeria, tulee soveltaa yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kuntien tuulivoimasta saamat kiinteistöverotulot jäävät siis noin kolmannekseen verattuna esimerkiksi isoihin vesivoimalaitoksiin ja ydinvoimaloihin.

Kuntien valtionosuusuudistus on kaventanut erityisesti monen länsirannikon kunnan taloudellista liikkumavaraa. Useissa merituulen halkomissa pitäjissä on kuitenkin otettu valtion energiapoliittinen haaste vastaan ja kaavoitettu aktiivisesti alueita tuulivoiman rakentamiseen. Tuulivoimaa rakentavien länsirannikon kuntien taloustilannetta helpottaisi, jos kunnan saama rahallinen hyöty tuulivoimaloista olisi suurempi. Olisi kohtuullista asettaa erilaiset energiatuotantoratkaisut samalle viivalle kiinteistöveron osalta ja muuttaa lainsäädäntöä siten, että kuntien päättämää voimalaitosten kiinteistöveroa sovellettaisiin myös tuulivoimaan. Tämä tulouttaisi verotuloja sinne, mihin ne kuuluvatkin: kuntiin, jolla on ollut rohkeutta tarttua valtion heittämään energiapoliittiseen haasteeseen ja joiden asukkaiden kannettavaksi lankeavat tuulivoimaan liittyvät haitat. Asia voitaisiin korjata jo tulevalla hallituskaudella.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Tuulivoimaketju näyttää kulkeneen siten, että Vanhanen(kepu) <=> Pekkarinen(kepu) => vävy ja tytär => paljon rahaa veroparatiiseihin.

Ja veronmaksaja maksaa sekä vihreät halivat mastoja.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Hallitus ei peräänny tuulivoimasta, tästä ei kannata perussuomalaisten enää kysellä? On entistäkin tärkeämpää paikallisesti pyrkiä estämään tuulivoimarakentamista, hallitus käyttää veronmaksajien rahoja sellaiseen toimintaan, johon oli kansalaisten kannatus? Lähes 90 % kannatti tuulivoimaa Suomessa? No paikallisesti tuulivoiman vastustus on lähes 90 %, mikäli näin on ei niitä väkisin kenenkään takapihalle rakenneta oikeusvaltiossa. Näin on kyllä toimittu aikaisemmin monissa maissa ennen Suomea, Englannissa, USA:ssa, Tanskassa, jne. http://areena.yle.fi/tv/2397683?start=21m52s

Tapani Lahnakoski

Tuulivoimaa perusteltiin sillä, että Suomeen saadaan alan teoollisuutta, kun ensin rakennetaan myllyjä kotimaahan. Muutama ehdittiin tehdä ennen firmojen konkursseja. Tällä hetkellä kaikki kama tulee ulkomailta, betoniraudatkin valmiiksi taivuteltuina Virosta.

Kotimaisista myllyistä suurin osa on romuna, jotkut jopa purettu, etteivät enää tärvele maisemaa.

Mitä tapahtuukaan, kun Suomessa on tuhat myllyä pystyssä ja syöttötariffi loppuu 12 v jälkeen? Laakerit vetävät viimeisiään, teho laskee ja kohta koko metsikkö seisoo tönkkönä. Hallintafirmat ovat konkurssissa, joten kuka purkaa myllyt?

Hyvä, että eduskunnassa on jotain muitakin kuin pelkkiä juristeja ja valtio-oppineita. Ääni vaan ei laajalle kuulu.

Miksi Suomen pitää tehdä samat virheet, joista on jo runsaasti tietoa Tanskasta, Saksasta, Espanjasta ja Britanniasta? Vielä kun ollaan tuuliolosuhteissa selvästä näitä huonommassa asemassa.

Puolueeton, kokonaisvaltainen tutkimus puuttuu tuulivoimasta. Jos kunnolla asiaa kaivettaisiin, takuuvarmasti löytyisi yhteyksiä rahanpesuun, kun suurin osa tariffeista kulkee veroparatiisien kautta.

Käyttäjän sauliahvenjarvi kuva
Sauli Ahvenjärvi

Niinpä.Viisas oppii virheistään, mutta vielä viisaampi ottaa opiksi myös toisten tekemistä virheistä.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Jan Vapaavuorta on pidetty taitavana ministerinä. Vapaavuoren vastaukset Kaj Turusen tuulivoimakysymyksiin eduskunnan kyselytunnilla romauttivat minun arvostukseni Vapaavuorta kohtaan kertaheitolla ja totaalisesti. Turusen kysymykset olivat erittäin aiheellisia ja hyvin muotoiltuja.

Onhan törkeätä että juuri nyt eduskunta käsittelee esim. toisen asteen koulutuksen rahoituslakia, jolla tähdätään lukioiden lakkauttamiseen lukuisista kunnista (säästötavoite 260 milj euroa) ja samaan aikaan samoihin kuntiin suuryhtiöt pykäävät myllyjään joille joudumme maksamaan tukea satoja miljoonia euroja vuodessa. Tällainen politiikka ei käy, kerta kaikkiaan ei käy. Loppukoon tämä politiikka keinolla millä tahansa.

Tuulivoiman tukea ajaneista nykyedustajista tulee mieleen ainakin Tynkkynen, Karimäki, Pekkarinen, Vapaavuori. Minulla ei ole mitään sitä vastaan että tuulitariffin puoltajia ei nähdä seuraavassa eduskunnassa. Tynkkynen tajuaa lähteä itse. Vapaavuori lähtee suuremman rahan perään.

Taaleritehtaan viisaudet kierrän tästä lähtien kaukaa. Kerrotaan että Taaleritehdas tarjoaa rahaa niille jotka vaikenevat eivätkä laadi valituksia. Tämä on lahjontaa, tämä on korruptiota, tämä on rikos.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Täällä Kotkassa aidan seipäätkin nauraa tälle järkyttävälle tuuli-kohellukselle; nauru ei tietenkään maita näitä tukiautomaatteja takapihalleen saaneita .

http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vap...

U2 " Sunday bloody Sunday" ..." how long must we sing this song.".. kuinka kauan tämä totaalinen kusetus voi jatkua ; ovatko kansanedustajamme todella täysin numerotaidottomia idiootteja??

Käyttäjän PekkaReiman kuva
Pekka Reiman

Kannattamatonta teknologiaa ei saada kannattavaksi siten, että veronmaksajat maksavat kannattamattoman tuotannon ja markkinatason välisen erotuksen.
Kannattava teknologia syntyy kehittämällä teknologiaa eikä subventoimalla markkinoita.

Analoginen tilanne oli satelliittiteknologialla 1970 -luvulla. Silloin pidettiin mahdottomana, että televisiota voisi katsoa kohtuukustannuksin satelliitin kautta. Nyt se on arkipäivää. Tuulivoimalla on tällä hetkellä sama tilanne: toimii nikotellen, muttei missään tapauksessa (sen paremmin kansantaloudellisesti kuin teknisestikään) kannattavasti. Tällä hetkellä tuotantosubventiot vain jarruttavat tervettä teknistä kehitystä. Onko meillä malttia vaurastua tässä(kään) asiassa.

Tapani Lahnakoski

Ei löydy malttia ei. Hurja kiire on rynnätä pelastamaan ilmastoa, vaikka emme siihen pysty. Onko tarvetta, jätän kommentoimatta?

Tuulivoimala on nykyisellä propellitekniikalla melko tarkkaan kehityksensä huipulla, joten siihen ei kannata satsata. Jotain ihan muuta pitäisi keksiä tuulienergian taltenottoon, jos välttämättä halutaan. Eikä varsinkaan niitä olisi pitänyt rakentaa ennen energian varastoinnin reipasta kehitystä.

Minkähänlainen jäteongelma tulee hurjasta määrästä aurinkopaneeleja ja lisääntyvästä akkukapasiteetista? Akkujen ikä ei ainakaan vielä ole kovin kehuttava.

Hannu Grön

”Mutta ne tavalliset kuntalaiset, joiden takapihoilla propellit pyörivät ja jotka kärsivät tuulivoimarakentamisen haitoista, eivät pääse hyötymään tästä järjestelystä millään tavalla. Tuulipuistoihin liittyy haittoja, joita ovat mm. lisääntyvä melu, maiseman tärveltyminen ja kiinteistöjen arvon aleneminen. Ei ole ihme, että paikallisissa asukkaissa herättää erityistä närää syöttötariffin avulla hankittujen voittojen valuminen ulkomaisille tuulivoimayhtiöiden omistajille.”

Tuossa edellä Sauli puhut kyllä asiaa. Kuitenkin loppupäätelmäsi sotii täysin kuntalaisten keskenään samanarvoisuutta vastaan. Yleisesti ottaen närää herättää mainitsemasi voittojen valuminen ulkomaille. Mutta vastustusta lähiasukkaissa herättää nuo muut haitat. Vaikka kuinka kuntien samaa tuloa korotettaisi, ei se poista voimaloiden aiheuttamaa haittaa lähiasukkailta. Kunnat eivät nykyisilläkään tuloilla halua huomioida asukkaidensa hätää, niin miten sitten kun kirstuun kilahtaisi vielä reilummin kiinteistöverotuloja.
Kun hallitus ja pääosin muutkin päättäjät jääräpäisesti haluavat jatkaa tätä ideologiaa (näennäistä ilmaston pelastamista) ja syytää rahaa sijoittajien taskuun, niin rakennettakoon vispilät niin kauas asutuksesta, ettei mainittuja haittoja synny.
Toisaalta annettakoon nuo tukirahat suoraan kunnille kehittääkseen toimintaansa asukaslähtöisesti. Tuolloin voitaisi oikeasti luoda työpaikkoja, kehittää muita uusiutuvan energian muotoja. Em. voisi lisätä RE-tekniikan (Renewable Energy) vientiä. Se toisi plussaa kauppataseen eikä miinusta niinkuin nyt.

Vapaavuoresta olen täisin samaa mieltä Juhani Kahelinin kanssa. Kaikesta näkee, että oma lehmä on ojassa. En tarkoita rahallisesti – omien piirien kannatus hänellä mielessä. Kuka hyvänsä syvemmin ilman tunnetta asiaan tutustuva voi ainakin mielessään todeta "Järki hei älä jätä!"

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Puun ja turpeen yhteiskäytöllä saataisiin merkittävästi raskaasti subventoitua tuulta edullisempaa energiaa.
Vuosittainen puunkäyttö on hieman yli puolet vuotuisesta metsien kasvusta
( uusimman metsien inventoinnin perusteella metsiemme kasvu oli 102 milj.m3).

Suomen turvevaroista on käytössä n. 0.6 %. Turvevaramme on enemmän kuin Pohjanmeren öljyvarat. Soita riittää yllinkyllin sekä hyötykäyttöön että suojeluun!

Puulla ja turpeella käytetyt voimalat jauhavat energiaa riippumatta mistä suunnasta tuulee tai tuuleeko lainkaan!
Tarvitaan vain päätöksiä, osaamista on.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Saadaan, mutta päästöihin ei taas vaikuta mitenkään. Pikemminkin negatiivisesti.

Ja se on tässä koko jupakan pointti. Ei työ eikä edullisuus.

Käyttäjän AkiRuotsala kuva
Aki Ruotsala

Juuri näin, erittäin hyvä kirjoitus.

Kuntien valtionosuusuudistus tuntuu erittäin kipeänä varsinkin meillä länsirannikolla kun lähes kaikki Satakunnan kunnat ovat menettäjiä. Esimerkiksi Merikarvian kunta ottaa tässä ikävän ja reilun suomenennätyksen. Kunta menettää valtionosuuksia vuoden 2020 tasolle 592€/asukas, mikä tarkoittaa noin 2 miljoonan vuosittaista menetystä 3200 asukkaan kunnassa.

Samalla Merikarvialla kaavoitetaan aktiivisesti tuulivoiman rakentamiseen. Lisäksi kaikista kaavoista valitetaan, mikä estää tai hidastaa tuulivoiman rakentamista. Suomeen on nyt rakennettu n. 700 MW tuulivoimaa kun tavoitteena on 2500 MW.

Yleisen kiinteistöveroprosentin korottaminen tuulivoimasta saatavien verosaamisten johtaa siihen, että samalla vero nousee koskemaan myös teollisuushalleja, kaupparakennuksia, omakotientalojen rakennuksia, tontteja jne. koska prosentti on sama. Tuulivoimalaitoksen teho on sen generaattoreiden kilpiarvosta ilmenevä yhteenlaskettu bruttoteho. Verotuksessa tuulivoimalaitoksena pidetään yhtä itsenäisesti toimimaan kykenevää tuulivoimalaa silloin, kun samalla alueella sijaitsee useita voimaloita. Nykyään rakentamissa jo pienenkin tuulipuiston tuulivoimalat muodostavat varsin suuren voimalaitoskokonaisuuden. On huomattava, että tänäään tavanomainen osayleiskaavojen mukaan rakennettava tuulivoimala on 3-5 MW ja ne rakennetaan useimmiten vähintään yhdeksän tuulivoimalan puistoina, jolloin yhteinen teho voi olla 40-50 MW. Tuntuu kummalliselta, että realiteettia ei huomioida, vaan tuulivoimaa verotetaan pienkohteena.

Olisikin viisasta, että kiinteistöverolain 14§:n 2 momenttia muutettaisiin siten, että vesi- ja tuulivoimalaitokseen, jonka nimellisteho on enintään 2 megavolttiampeeria (nyt 10 megavolttiamppeeria) sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia, muutoin voimalaitoksiin sovellettaisiin erillistä voimalaitokselle määrättävää kiinteistöveroprosenttia, maksimi 2,85 %. Edelleenkin kiinteistöverotuksen ulkopuolelle jäävät omistajan omaan käyttöön tarkoitetut nimellisteholtaan alle 625 kilovolttiampeerin (500 kW) tuulivoimalat, joista ei siirretä sähköä sähköyhtiön sähköverkkoon. Niiden ei katsota olevan kiinteistöverolain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuja rakennelmia.

Laskennallinen vaikutus Merikarvian kunnan osalta; Korpi-Matin alue:

Merikarvialla on valmisteilla ja hallinto-oikeuskäsittelyssä, Korpi-Matin 26 tuulivoimalan osayleiskaava, yhteinen teho n. 120 MW. Hankkeessa ovat mukana kolme eri tuulivoimayhtiötä. Jos ajatellaan, että yhden tuulivoimalan verotukseen vaikuttava arvo on noin 1,2 M€ (yhden tuulivoimalan kokonaisrakennuskustannus 4 M€), niin yhden voimalan jälleenhankinta-arvo on 840.000 €.

Tuulivoimalan taloudellinen käyttöaika on arviolta noin 20 - 30 vuotta. Ikäalennuksena voidaan käyttää 2,5 % vuotuista alennusta jälleenhankinta-arvosta. Mikäli kaikki 26 tuulivoimalaa rakennettaisiin samaan aikaan, Merikarvian kiinteistöverotuotot yleistä kiinteistöveroprosenttia käytettäessä olisivat noin 218.400 €. Jos tuulivoimaloihin sovellettaisiin nyt ehdottamani muutoksen mukaista ja käytössä olevaa voimaloille tarkoitettua kiinteistöveroprosenttia 2,85, olisi tuotot ensimmäisenä vuotena 622.440 €, veroprosenttien muutoksen vaikutus olisi siis 404.040 €.
Vaikka verotuksen muutos ei kokonaan korvaisi valtionosuusmenetyksiä, se olisi jonkinasteinen kädenojennus niille kunnille, jotka ovat tarttuneet Saulin mainitsemaan valtiovallan esittämään haasteeseen tuulivoimarakentamisen osalta. Lainmuutoksella olisi myönteinen merkitys kaikille tuulivoimakunnille kautta maan.

On aika saattaa kiinteistöverolaki vastaamaan todellisuutta! Samalla voidaan turvata kuntien kykyä vastata velvoitteistaan ja rakentaa tuulivoimaa.

Käyttäjän sauliahvenjarvi kuva
Sauli Ahvenjärvi

Kiitos Aki asiantuntevista täsmennyksistä elävästä elämästä. Teillä Merikarviallahan tämä asia tunnetaan jos jossain!

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Siis jos tuulimyllytukia ei voida purkaa, niin onhan sitten verotukselliset keinot, kuten Sauli Ahvenjärvi esitteli. Tämä on hyvä näkökohta ja sitä tulisi seuraavan hallituksen käyttää. Verotuksellahan on perinteisesti ohjattu yhteiskunnan toimintaa, käytetty taloudellisena ohjauskeinona ja kerätty varoja valtiolle. Kyllähän tuulimyllyverolle osataan löytää peruste, kuten on kaikenlaisiin kansalaisiakin koskeviin veroihin löytynyt perusteet. Joku ehkä vielä muistaa, että tuo vuoden alussa maksettava autovero oli alun perin väliaikainen.

Se, että tuulivoiman verotusta tarkasteltaisiin uudestaan, ei varmastikaan laske Suomen mainetta investointikohteena. Elinkeinoministeri Vapaavuorihan toi eduskunnan keskustelussa esiin, että tuulimyllytukiaisista ei voitaisi luopua koska se vähentäisi Suomen luotettavuutta investointikohteena. Mutta verotustahan voidaan aina tarkentaa. Kyllä kovaksi keitetty kokoomukselainen kokenut ministeri löytää varmasti keinot, jos vain halua on. Käytännössä tämä hallitus ei kerkeä asiaan vaikuttamaan, mutta seuraava hallitus kylläkin. Siksi asia pitää nostaa vaaleissa esiin.

On myös ymmärrettävä, että bisneksen tekoon liittyy aina sijoittajan riski. Niin myös tuulisähköbisneksessä. Se, että jossakin tilanteessa jokin hallitus on päättänyt tukea tolkuttomasti tuulisähkön tuotantoa, ei voi tarkoittaa sitä, että kaikissa tilanteissa tämä sitoo tulevia hallituksia muuttuneissa tilanteissa. Kyllä bisneksenteossa, joka on perustunut poliittiseen vaikuttamiseen ( = lobbaukseen ), tulee ottaa huomioon myös poliittiset riskit. Varsinkin silloin, kun on kyse bisneksestä, joka perustuu poliittiseen mielikuviin sekä ideaismiin perustuvaan päätöksentekoon eikä aitoon yrittäjyyteen. Aitoa yrittäjyyttähän on se, että minulla on hyvä tuote, josta asiakas on vapaaehtoisesti valmis maksamaan pyydetyn hinnan.

Muuten, kannattaa vertailla oheisesta, silloisen elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen ( kesk ), esityksestä ”Uusiutuvan energian velvoitepaketti”, s. 16, paljonko tuulivoimaa tuetaan ja paljonko kotimaista puupolttoainetta tuetaan suhteessa sähköenergian vuosittaiseen tuotantoon.

https://www.tem.fi/files/26643/UE_lo_velvoitepaket...

Pekkarisen esityksen lopussa, s. 22 , ilmenee ne työllistämisen visiot, joilla perusteltiin tuulisähkön ja muiden uusiutuvien energiatuotantomuotojen syöttötariffeja. Paljonko tuosta visiosta on toteutunut ?

Kotimaisten uusiutuvia polttoaineita käyttävien energiantuotannon päivitetyt vuoden 2015 tukisummat selviävät oheisestä Valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2015:

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2015&...

Energiateollisuuden sivustoilta löytyy oheinen sivusto, jossa sivuilla 9 - 13 on esitetty Suomessa tuotettavan sähkön tuotanto-osuudet energialähteittäin.

http://energia.fi/tilastot-ja-julkaisut

Herääkin kysymys, miksi osittain ulkomaalaisomistuksessa olevien tuulisähköfirmojen tulosta ja ulkomaalaisia tuulimyllyjen valmistajia tuetaan, suhteessa sähkön tuotantoon ja työllistämiseen, merkittävästi enemmän kuin aidosti kotimaisella uusiutuvalla polttoaineilla tehtävää sähköntuotantoa ? Turve ja sen muuttuva verotuskohtelu on sitten vielä oma tarinansa.

Sivulla 13 on muuten mielenkiintoinen kuva sähkön tuotannosta Pohjoismaissa v. 2013. Siitä ilmenee, että tuulivoiman mallimaassa, Tanskassa, 58% sähköstä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Tätä kannattaa verrata samassa kuvassa näkyvään Suomen sähkön tuotantomuotoihin.

Käyttäjän sauliahvenjarvi kuva
Sauli Ahvenjärvi

Tanskan esille ottaminen on hyvä pointti. Mielikuva tuulimyllyjen Tanskasta puhtaan energian maana on väärä. Paljon on kyllä rakennettua tuulivoimaa, mutta kokonaisuutena Tanskan sähköntuotanto aiheuttaa isot kasvihuonekaasupäästöt!

Arto Granlund

Tuossa Vapaavuoren vastauksessa Turuselle ihmetytää se, etteikö yhteiskunnan kannalta kestämätöntä ja huonoa päätöstä voida peruttaa. Vähintä mitä valtion taholta on tehtävä heti on neuvoteltava tuulivoimayhtiöiden kanssa sopimus uusiksi tai vaihtoehtoisesti purkaa se. Ei valtio voi huonojen päätösten seurauksena olla "kupattavana" vuosikausia.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Hei, olisiko aika pöyhiä tätä korporatismin tuomaa mädännäisyyttä suomalaisessa päätöksenteko ja tutkimus kulttuurissa? Syöttötariffin syntyvaihe on jo aiemmin hyvin tullut esille Iltalehden selvittämänä, jatkona nämä ns. konsulttien tutkimukset ja laskelmat voisi olla hyvänä jatkona aiemmille jutuille. Vanhat tietysti kertauksena lyhyesti ensin. Tuulivoimabisnes on liian raskas taakka veronmaksajille, turhista sähkö piikeistä jotka häiritsee säätö- ja perusvoiman kehittymistä Suomessa, esim. E.ON vetäytyi pois Fennovoima hankkeesta tuulivoiman ansiottoman tukirahoituksen takia.
Yksi työpaikka tuulivoima-alalla maksaa jo kohonneiden tariffikustannusten takia lähes 2 miljoona euroa.

http://www.iltamakasiini.fi/artikkeli/266362-tassa...

Tutkija Sari Janhunen (sosiologi) tekee tuulivoimamelu-tutkimusta LUT:ille eli Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle. LUT:in kytkökset tuulivoimateollisuuteen on vahvat. Professorit jotka omistavat tuulivoimayhtiöitä johtavat tutkimusta, miten tämä voidaan hyväksyä? Ei professorikaan suostu ymmärtämään asiaa jos hänen ansionsa riippuu siitä ettei hän ymmärrä asiaa. Melututkimus osoittaa että tuulivoimala on äänetön, pientä suhinaa voi tuuli aiheuttaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuulivoiman äänen häiritsevyyttä terveydelle on tutkittu puolesta ja vastaan. Amerikassa vertaisarvioituja tutkimuksia on helposti löydettävissä kymmenittäin, teollisuuden omia ja riippumattomia tutkimuksia on suurin piirtein yhtä monta.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) melututkimus tulee olemaan lisänä näihin jo aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin. Vielä pitää veikata kummalle puolelle tämä tutkimus asettuu, no ei nyt sentään. Lähtökohtaisesti teollisuuden omat tutkimukset asettuvat tukemaan tuulivoimateollisuutta, toisin sanoen tuulivoimasta ei aiheudu terveydelle haitallista melua.

http://www.delmarvanow.com/story/opinion/columnist...

“more than 20 peer-reviewed scientific studies that dispel health concerns related to turbines.”

"...a quick literature search turned up more than 30 peer-reviewed studies showing negative health impacts from wind-turbine noise."

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Pöyry aloitti Porin Peittoon "tuulivoimapuiston" melututkimukset viime vuonna, lähimmässä talossa suoritettujen sisämelu tutkimusten jälkeen kerrotaan että Tuuliwatti osti kiinteistön omaan käyttöön. Tutkimuksista ei ole tietoja tihkunut julkisuuteen.
On ihmetelty miksi tuulivoimamelun häiritsevyyttä ei tutkita pahimmin meluhäiriöistä kärsivissä paikoissa, esim. Raahen Kopsassa tai Porin Peittoossa, vaan sen sijaan Lappeenrannassa (Tuulimuukko) ja Merijärvellä (Puhuri). (Porissa Tuuliwatti lunasti lähimmän kiinteistön meluongelman takia, kaikessa hiljaisuudessa)

Pohditaanpa tätä seuraavien kytkentöjen kautta:

- tutkija Sari Janhunen (sosiologi) tekee tutkimusta LUT:ille eli Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle. Tarkastellaan LUT:in kytkentöjä tuulivoimateollisuuteen.

(1) Ensimmäisenä tutkimuskohteena olevan Tuulimuukon "puiston" perustajajäseniin ja hallituksen jäseniin kuuluvat mm. seuraavat henkilöt:

Partanen Jarmo Pauli Juhani. Professori, johtaja, LUT School of Energy Systems. Sidonnaisuudet (yliopiston nettisivuilta poimittuna) mm.:
TuuliMuukko Oy hallituksen jäsen, osaomistaja 20 %
Netstra Oy tj, hallituksen jäsen, osaomistaja 20 %
TuuliSaimaa OyTuuliMuukko Oy, hallituksen jäsen, hallituksen varapuheenjohtaja, Netstra Oy:llä 1/7 omistus TuuliSaimaasta
TuuliJellona Oy hallituksen jäsen
TuuliHietanen Oy hallituksen jäsen
TuuliPyhtää Oy hallituksen jäsen
TuuliHalla Oy hallituksen jäsen
TuuliHaluna Oy hallituksen jäsen
Vartinoja Oy hallituksen jäsen
Toimeksiantoja sähköyhtiölle ja lakiasiaintoimistoille.

Pyrhönen Juha Jaakko. LUT sähkötekniikan professori.

Pyrhönen Olli Pekka. LUT tuulivoimatekniikan professori. (YLE:n haastattelussa aiemmin suhtautui halveksivasti tuulivoimameluun ja jään lentämisen vaaroihin, joihin Kalevi Nikula on hänelle vastannut)

Laaksonen Panu-Petteri. Toimitusjohtaja. Toimii myös mm. seuraavissa yrityksissä:

TuuliJellona Oy
TuuliHaluna Oy
Vartinoja I Ky
TuuliHalla Oy
TuuliHietanen Oy
TuuliPyhtää Oy

(2) Toinen tutkimuskohde on Puhurin Merijärven Ristivuoren "puisto".

Puhurin omistajiin kuuluvat Etelä-Karjalan alueelta mm. Kaakon Energia Oy. Sen omistajia ovat puolestaan Imatran Sähkö Oy, Outokummun Energia Oy, ja Parikkalan Voima Oy.

LUT:in rahoituksesta vuonna 2013 34,8% tuli ns. täydentävänä rahoituksena alan yrityksiltä (mm. tuulivoimayhtiöt, TEKES, bioenergia). Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus oli 48,4 %. Muu tuli esim. opiskelijoilta ym. perittyinä maksuina.

Jos nyt sitten pohtii nuoren tutkijan asemaa näillä taustoilla, niin olisikohan niin että kohteet on valittu "sopivasti" siten että työn ohjaajat ja "puiston" omistajat viime kädessä tuumailevat millaiseen muotoon loppuraportti kirjoitetaan. Jos tutkija ei tähän suostu, niin saattaa pian huomata, että ko. "universtaasta" ei enää löydy töitä.

Mitä tapahtui Aarhusin lahjomattomalle professorille Henrik Möllerille viime vuonna? Möller julkaisi kansainvälisissä julkaisuissa mittaustuloksiaan, jotka osoittivat suurten (2 MW tai suurempien) tuulivoimaloiden tuottavan enemmän kauas kantavaa bassomelua kuin pienempien voimaloiden. Vuonna 2014 yliopiston johto totesi yllättäen, että hänen tutkimusyksikkönsä "ei ole saavuttanut yliopiston tulostavoitteita", ja hänet irtisanottiiin, ainoana koko yliopistosta. Tuulivoimayhtiö Vestas massiivisine tukineen on mahtava tekijä ja yliopistojen rahoittaja Tanskassa.

Suomessahan ei kuulemma esiinny korruptiota, mutta vanhan sanonnan mukaan paljon on mätää Tanskanmaassa...

Sari Janhusta on kehotettu käymään tekemässä asukkaiden haastatteluja Raahen Kopsassa. Merijärveltä ei ole sinne pitkä matka. Hän kertoi lukeneensa Kopsan melumittauksista tehdyn raportin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #21

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/734975/Lepakot+to...

Tässä luvassa toinen esimerkki teollisuuden omasta tutkimuksesta?

Lepakot kuolevat enemmänkin sisäisiin verenvuotoihin tuulivoimaloista aiheutuvan paineenvaihtelun seurauksena, ei niinkään törmäyksiin.

http://vimeo.com/103613931

"Most bats don't die from colliding with the turbine blades."

"Instead, a sudden but subtle drop in atmospheric pressure from the blades causes internal hemorrhaging, a condition known as barotrauma." http://abcnews.go.com/Technology/wind-turbines-kil...

Tapani Lahnakoski

Maurilla näyttää olevan hermot niin kireällä, että ei osannut lausua vävypoikansa nimeä.

Kummallista on, että jostain lautakasasta tai oviremontista revittiin huumoria viikosta toiseen, mutta kun on kyse oikein isosta kuprusta, on pitkään ollut ihan hiljaista. Eduskunnasta en ole kuullut puolta sanaa tästä asiasta. Liekö taas niin, että korppi ei korpin silmää noki?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Eivät ole Eduskunnassa ymmärtäneet tekemiään päätöksiä!

Kun verrataan kahta ei vertailukelpoista asiaa toisiinsa, kuten jaksoista uusiutuvaa energiaa ja perusenergiaa toisiinsa, päädytään vääriin johtopäätöksiin.

Uskoisin Pekkarisen olevan kuitenkin energia-asioissa kärkipään asiantuntijoita Suomessa. Hänen lausuntonsa pitävät paikkaansa. Esim. merituulivoiman kalleudesta. Kokonaan toinen asia on hallituksen päätös rakentaa Tahkoluodon rantakiville merituulivoimaloiden demonstraatiohanke.

Kun Suomeen on päätetty rakentaa 2500 MW:ia, ja nyt on jo tuulivoimalle kaavoitettu alueita 10 000 MW:n edestä, pitäisi hallituksen pysyä päätöksessä, 2500 MW:ssa.

Uskoisin Pekkarisen olleen myöskin tietämätön tuulivoimasta aiheutuvien sosiaali- ja ympäristöhaittojen suhteen. Lisäksi oli oletettu vesivoiman riittävän tuulivoiman säätövoimana. Käytännössä kivihiilestä tuli tuulivoiman säätövoimaa.

Syöttötariffi oli mitoitettu ylisuureksi, kts. linkki.

"Certain Alternative Energy generation technologies are cost-competitive with conventional generation technologies under some scenarios; such observation does not take into account potential social and environmental externalities (e.g., social costs of distributed generation, environmental consequences of certain conventional generation technologies, etc.) or reliability-related considerations (e.g., transmission and back-up generation costs associated with certain Alternative Energy generation technologies)" http://www.lazard.com/PDF/Levelized%20Cost%20of%20...

Amerikassa tuulivoimaloiden tukeminen on tullut tiensä päähän, kts linkki. http://m.dailygate.com/mobile/news/article_9a65837...

Reijo Siipola

Koska fysiikan lakien mukaan ilman energiaa ei voi tehdä mitään eikä tukea mitään, vaatii kannattamattoman energiantuotannon tukeminen kannattavan energiantuotannon vastaavaa lisäämistä. Historia osoittaa, että vain suuria utopioita voidaan tukea ohittamalla järjen päätelmät. Tuulimylly onkin hieno ja näyttävä symboli tälle lajiominaisuudellemme.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

"Kun Vanhasen hallitus aikoinaan linjasi tätä asiaa, se lupasi uusille tuulivoimainvestoinneille taloudellista tukea 12 vuoden ajaksi. Tämä toteutettiin syöttötariffin muodossa."

Tämä on iskenyt voimalla tavalliseen sähkönkäyttäjään. Ensin maksaa verotuloillaan tukea tuulivoimaloille ja sitten moneen kertaan korotettujen energiaverojen kautta lisää. Todellinen ongelma saatu kasattua.

Seppo Järvinen

Kauheen kallista mutta onhan meillä vero€€€€€☻.
http://www.tuulivahinko.fi/

Seppo Järvinen

Kauheen kallista mutta onhan meillä vero€€€€€☻.
http://www.tuulivahinko.fi/

Tapani Lahnakoski

Kiitoksia Saulille hyvistä kommenteista kommentoijille. Yleensä poliitikot eivät tähän "alennu". Eija-Riitta Korhola on toinen ja myös Mikael Junger, jotka vastaavat.

Tämä vastaaminen saattaa kyllä riippua siitäkin kuinka paljon tulee lunta tupaan kommentoijilta.

Käyttäjän sauliahvenjarvi kuva
Sauli Ahvenjärvi

Eipä kestä kiitellä. Tämä on harvinaisen asiallinen ja myös asiantunteva keskustelu, johon on ilo osallistua.

Toimituksen poiminnat