Suomi juo itsensä perikatoon?

YLE:n Lounais-suomen uutisissa tänään kommentoin alkoholipolitiikasta Pori Jazzien aikaan tehtyä katugallupia. Siihen vastanneista 46 % piti Suomen alkoholipolitiikkaa liian holhoavana ja reilu enemmistö sallisi omat alkoholijuomat isoissa yleisötapahtumissa samoin kuin viinin myynnin ruokakaupoissa.

Korjaan heti yhden uutisjuttuun pujahtaneen virheen. Minun kerrottiin sanoneen, että valtio kuluttaa vuosittain 14 miljardia euroa alkoholihaittojen hoitamiseen. Näin en toki ole sanonut. Tuo rahasumma on arvio koko kansantaloudelle aihutuvista alkoholihaittojen välittömistä ja välillisistä kustannuksista, jossa on mukana valtio, kunnat ja elinkeinoelämä.

Maksoipa laskun kuka tahansa, summa on joka tapauksessa niin valtava, että suomalaisessa alkoholipolitiikassa haittojen radikaalin vähentämisen on mentävä tavoitteena kirkkaasti kaiken muun edelle. Tieliikenteessä kuolee vuosittain reilu 200 henkilöä, mutta harva kadunmies tietää, että suomalaisia työikäisiä ihmisiä kuolee vuodessa alkoholiperäisiin sairauksiin tuohon nähden kymmenkertainen määrä! Pelkästään maksakirroosi vie joka vuosi toista tuhatta suomalaista ennenaikaiseen kuolemaan.

Olkoon politiikka holhoavaa tai sallivaa, mutta tälle asialle on pakko tehdä jotain. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin, tehokkaimmiksi keinoiksi alkoholihaittojen torjunnassa ovat osoittautuneet alkoholin saatavuuden rajoittaminen ja hinnan korotus. Mutta millä muutettaisiin onneton suomalainen humalamyönteinen kulttuuri? Olin tänä kesänä ensimmäistä kertaa elämässäni seuraamassa sellaista kesäteatteriesitystä, jossa ei kekkuloitu hauskasti ja harmittomasti humalapäissään. Miten ihmeessä se oli mahdollista? Näytelmän käsikirjoitus oli ranskalainen.

Suomen julkinen velka kasvaa noin kahdeksan miljardia euroa vuodessa. Kestävyysvaje pyörii kymmenen miljardin hujakoilla. Nuo ovat hirveitä rahasummia. Mutta kuka muistaa, että alkoholi nielee vuodessa saman verran ja jopa enemmän suomalaisen yhteiskunnan voimavaroja. Ja kaikki ne sadat miljoonat, joita kunnat käyttävät alkoholihaittojen hoitamiseen, ovat poissa muusta palvelutuotannosta. Samalla kun päihtyneitten hoito nielee yhä enemmän terveydenhuollon voimavaroja, meillä on yhä vähemmän voimia panostaa esimerkiksi lasten hyvinvointiin, koulutukseen ja vanhusten huoltoon.

Jos ei muutosta tule, me juomme isänmaamme perikatoon!

sauliahvenjarvi
Kristillisdemokraatit Rauma

ex-kansanedustaja (KD) Raumalta, tekniikan tohtori, yliopettaja

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu